Kalenterivuosi on kääntynyt loppusuoralla. Lukuisten yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi. Toisaalta vaikka yrityksen tilikausi olisi jokin muukin, kalenterivuodella on olennainen merkitys monessa mielessä verotuksessa. Se määrittää ennen kaikkea luonnollisen henkilö verotuksen ja toisaalta vuodenvaihteessa astuvat yleensä uudet verosäännökset voimaan. Nyt keskitytään kuitenkin lähestyvään vuodenvaihteeseen ja siihen, mitä yrittäjän ja yrityksen on muun muassa syytä ottaa huomioon ja tarkistaa. Tässä verotuksen tarkistuskohteet ja -vinkit pähkinänkuoressa:
Osakaslaina
Jos olet nostanut osakeyhtiöstäsi kalenterivuoden 2022 aikana osakaslainaa (eli olet lainannut yhtiöltäsi rahaa), niin sen takaisinmaksamista on syytä harkita vakavasti ennen vuodenvaihdetta. Jos tällainen laina on olemassa 31.12., siitä menee pääomatulovero eli vähintään 30 %:n vero. Suositeltavaa on maksaa laina takaisin ennen vuodenvaihdetta. Näin siitäkin huolimatta, että kerran näin maksettu vero on edellytysten täyttyessä joissain tapauksissa mahdollista saada vähennettyä myöhemmin pääomatuloista.
Osingonjako
Jos olet vielä jakamassa osinkoa yhtiöstäsi tänä vuonna ja haluat, että osinko verotetaan myös tämän vuoden tulona, osingonjakopäätökseen tulee kirjata asia siten, että osinko on nostettavissa myös tämän vuoden puolella. Sen sijaan, jos haluat, että tuo osinko verotetaan ensi vuonna, osingonjakopäätökseen tulee kirjata, että osinko on nostettavissa esimerkiksi 1.1.2023.
Jos osingonjakopäätökseen ei kirjata sitä päivää, jolloin osinko on nostettavissa, osinko katsotaan olevan nostettavissa heti osingonjakopäätöksen tehneen yhtiökokouksen päätyttyä. Osingon verotuksen ratkaisee se, milloin osinko on nostettavissa eikä se, milloin se maksetaan. Em. nostoajankohta määrittää myös osingon ennakonpidätysvelvollisuuden.
Osakemyynnit
Jos olet myynyt yhtiösi osakkeita tämän vuoden aikana, niin selvää on, että niitä verotetaan tämän vuoden verotuksessa ja siihen sovelletaan luovutusvoittoverosäännöksiä. Tämän luonnollisen säännöksen ohella on hyvä pitää mielessä, että osakekaupat verotetaan, vaikka rahat tulisivat siitä tilillesi vasta ensi vuonna. Osakekaupan verotuksen verovuosi nimittäin ratkeaa pääsääntöisesti kauppakirjan päiväyksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että mahdolliset ns. jälkikauppahinnat verottaja pyrkii verottamaan jo kaupantekovuoden veroina. Joissain tilanteissa, kun jälkikauppahinta on kovin monen tekijän tuloksena sellainen, että sen tulevaisuuden määrää ei kyetä ennakoimaan, tämä saatetaan jättää verottamatta tässä vaiheessa.
Holdingyhtiörakenne ja osingonjako
Jos liiketoimintaa harjoitetaan sinun omistamasi yhtiön tytäryhtiössä, on hyvä ymmärtää, että jos tytäryhtiö jakaa osinkoa emoyhtiölle vuodenvaihteen tilinpäätöksestä, niin se on normaalien säännösten mukaan emoyhtiöstä nostettavissa sinulle vasta seuraavasta tilinpäätöksestä eli vuoden kuluttua. Jotta sen voisi nostaa heti jo ensi vuonna osakkeenomistajan omaan taskuun ja vielä siten, että hyödynnetään maksimaalinen verohuojennettu osinko, voidaan käyttöön ottaa ns. ennakko-osinkomenettely. Tällöin osinko saadaan jo emoyhtiön vuodenvaihteen tilinpäätökseen ja kun se on siellä, niin se lisää myös osakkeenomistajan verohuojennetun osingon määrää. Ennakko-osinkoon liittyy tiettyjä muodollisia tekijöitä, joiden tulee täyttyä, jotta se hyväksytään myös verotuksessa.
Lopuksi
Edellä on esitetty muutamia tyypillisiä verovihjeitä ja verotuksen tarkistuskohdetta. Monet niistä ovat suoraan yrittäjän veroihin vaikuttavia tekijöitä, joten jos omalla kohdallasi on jostain näistä kysymys tai että haluat varmistaa parhaan verotuksellisen lopputuloksen näiden suhteen, niin keskustelemme ja autamme mielellämme.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä, niin autamme yritystäsi mielellämme!
Viimeisimmät artikkelit
