Kun yhtiön taseeseen sisältyy toisen yhtiön osakkeita, on niiden arvo taseessa tyypillisesti hankintahintaisena. Viime aikoina kysymykset ovat koskeneet lähinnä sitä, miten osakkeiden arvonalentuminen vaikuttaa tilinpäätökseen ja verotukseen. Jäljempänä tarkastellaan asiaa pk-osakeyhtiön näkökulmasta.
Omaisuuslajin vaikutus
Pk-osakeyhtiön taseessa voi olla verotuksellisessa mielessä neljänlajisia osakkeita. Ne voivat olla:
- vaihto-omaisuutta
- rahoitusomaisuutta
- käyttöomaisuutta
- muuta omaisuutta
Vaihto-omaisuus
Arvopaperikauppiaalla osakkeet sisältyvät vaihto-omaisuuteen ja tällöin osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena. Tällaisten osakkeiden arvonalentuminen on pakko kirjata ja se vaikuttaa siten taseessa vaihtuvien vastaavien tasearvoon alentavasti sekä myös pienentää yhtiön tulosta. Tällainen arvonalentuminen on myös verotuksessa vähennyskelpoinen.
Rahoitusomaisuus
Rahoitusomaisuuden osakkeet ovat yleensä esimerkiksi rahoitusarvopapereita tai muita vastaavia hyödykkeitä. Tällaisten osakkeiden arvo on taseessa hankintahintaisena tai jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä. Käytännössä tämä tarkoittaa niin ikään pakollista alaskirjaamista tilinpäätöksessä. Se siis paitsi pienentää tasearvoa, niin myös yhtiön tulosta. Verotuksessa tällainen arvonalentuminen ei ole kuitenkaan vähennyskelpoista. Verotuksessa arvonalentuminen hyväksytään lähtökohtaisesti vasta kun arvonalentuminen realisoituu eli esimerkiksi kun osake myydään tms.
Käyttöomaisuus ja muu omaisuus
Tase ei tunne käyttöomaisuus- eikä muu omaisuuskäsitettä, vaan verotuksessa käyttö- tai muuna omaisuutena käsiteltävät osakkeet sisältyvät taseessa pysyviin vastaaviin. Tällaisten osakkeen arvonalentumisen huomioon ottaminen tilinpäätöksessä liittyy säännökseen, jonka mukaan, jos tällaisen osakkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena tilinpäätöksessä kuluksi – siis tasearvoa ja tulosta pienentämään.
Mainittu säännös siis poikkeaa suhteellisen merkittävästi vaihto- ja rahoitusomaisuuden osakkeiden käsittelystä. Esimerkiksi ”todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämällä tulolla” tarkoitetaan arvon määrittämistä sillä perusteella, mikä on ao. hyödykkeen myötävaikutus tulonhankintaan, jolloin vertailuperusteen lähtökohtana ovat siis tulonodotukset eikä esimerkiksi mahdollisesti myynnistä saatava tulo.
Toinen asia liittyy siihen, milloin tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi. Käytännössä pysyvyys tarkoittaa sitä, että tilapäisiä arvonalennuksia ei oteta huomioon.
Verotuksessa on olennaista se, että käyttö- tai muun omaisuuden realisoitumatonta arvonalennusta ei voida vähentää lainkaan. Käytännössä verotuksessa arvo pysyy hankintahintaisena, vaikka tosiasiallinen arvo olisikin alentunut.
Osakkeiden arvonalentuminen – vaikutus nettovarallisuuteen
Kuten tunnettua pk-osakeyhtiöstä omistajayrittäjän saamien osinkojen verotukseen vaikuttaa nettovarallisuus. Osakkeiden arvonalentuminen ei pääsääntöisesti vaikuta nettovarallisuuteen alentavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos osakkeen arvonalentumista ei hyväksytä verotuksessa, niin sillä ei ole vaikutusta myöskään nettovarallisuuteen. Näin ollen rahoitus-, käyttö- ja muun omaisuuden osakkeiden arvonalentumisella ei ole vaikutusta nettovarallisuuteen. Sen sijaan vaihto-omaisuusosakkeiden arvonalentuminen vaikuttaa nettovarallisuuteen.
Nettovarallisuusarvo on ns. massa-arvo eli muiden kuin vaihto-omaisuusosakkeiden osalta ratkaisevaa on osakkeiden yhteenlaskettu tuloverotuksessa poistamaton hankintameno tai niiden yhteenlaskettu vertailuarvo. Ensin mainittu pohjautuu usein osakkeiden hankintahintaan ja viimeksi mainitut vertailuarvotiedot löytyvät yhtiöittäin Verohallinnon tiedoista. Vertailuun liittyy muutamia lisänyansseja mm. tarkasteluajankohtaan liittyen. Niihin ei tässä yhteydessä puututa.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!