Tutkimus- ja kehitystoiminnan uusi verovähennys

Suomessa on pyritty kannustamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa vuosien varrella monin eri tavoin – myös verokannustimin. Esimerkiksi vuosina 2013 – 2014 oli voimassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys, joka kohdistui tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkamenoihin. Sen vaikutukset jäivät kuitenkin suhteellisen laihoiksi. Nyt kysymyksessä on täysin eri tyyppinen kannustin. Mistä on kysymys?

VEROTUKSEEN LISÄVÄHENNYS

1.1.2021 tuli voimaan erillinen oma verolakinsa, joka mahdollistaa määräajaksi eli verovuosina 2021 – 2025 verotuksessa lisävähennyksen. Kysymyksessä on laki tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön lisävähennyksestä verovuosina 2021 – 2025.


Lisävähennykseen ovat oikeutettuja kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation kanssa. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 50 % yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien tutkimushankkeiden alihankintalaskuista.


Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500.000 euroa ja alaraja 5.000 euroa.

VÄHENNYKSEEN OIKEUTTAVA TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Uuteen väliaikaislakiin sisältyy myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmä. Sillä tarkoitetaan mm. perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä jne. Jotta vähennyksen voisi saada tulisi toiminta luonnollisestikin täyttää tämä määritelmä.


Tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeinen ominaisuus on toiminnan systemaattisuus. Se on toimintaa, jonka varsinaisena tarkoituksena on lisätä tietoa ja käyttää tietoa uusien sovellusten löytämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on luovaa työtä ja sen tavoitteena on synnyttää jotain oleellisesti uutta. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä ei kuitenkaan ole aineettoman omaisuuden syntyminen toiminnan tuotoksena. Näin ollen lisävähennyksen saaminen ei siis edellytä hankkeen tulosten tarkastelua tai hankkeen onnistumista, vaan jo pelkkä hankkeen toteuttaminen oikeuttaa vähennykseen.

MISSÄ MENEE RAJA – MIKÄ EI KELPAA LISÄVÄHENNYKSEEN?

Käytännössä on hyvä huomata, että kaikki arkikielessä tai -toiminnassa kehittämistoiminnaksi ajateltava ei ole lisävähennykseen oikeuttavaa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei ole esimerkiksi rutiiniluonteinen tuotteiden, palveluiden tai toiminnan kehittäminen. Myöskään esimerkiksi yleistä hallinnollista tai myyntiin ja markkinointiin liittyvää työtä ei lueta tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmän piiriin.


Lisäksi käytännössä esiintyy myös rajanvetotilanteita. Nimittäin toiminnan tarkoituksesta riippuen saattaa sama toiminta tietyssä tilanteessa olla tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja toisessa tilanteessa ei. Tätä kuvannee osaltaan esimerkiksi se, että tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi tässä tarkoitetulla tavalla ei katsota esimerkiksi seuraavia toimintoja, elleivät ne sitten nimenomaisesti liity yksinomaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen: tiedon keruu, tallettaminen, luokittelu, arviointi ja muu analysointi, testaus ja standardisointi, sekä hallinnolliset ja tukitoimet.


Palveluliiketoiminnassa tutkimus- ja kehittämistoiminta voi olla varsin monimuotoista. Palveluliiketoiminnassa tapahtuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa voi olla uusien palveluiden kehittämisen lisäksi esimerkiksi uusien tutkimusmenetelmien ja -mittareiden sekä elektronisten palveluiden kehittäminen tai liiketoimintaan liittyvien tuntemattomien riskien selvittäminen.

LISÄVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ

Lisävähennyksen voisi saada elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen, jolla on omaan liiketoimintaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Lisävähennyksen määrä on 50 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskun tai -laskujen hyväksyttävistä eristä. Mikäli alihankintalasku sisältää eriä, jotka eivät ole tutkimus- ja kehittämistoiminnan luonteen mukaisia, kuten hankkeen toteuttamiseen liittymätön henkilöstön yleinen kouluttaminen, ei lisävähennystä myönnetä tällaisista eristä.


Vähennyksen alaraja (5.000 euroa) tarkoittaa sitä, että jos lisävähennyksen määrä jäisi alle 5.000 euron eli vähennyskelpoisten menojen määrä olisi alle 10.000 euroa, verovuonna ei saa lisävähennystä.

LISÄVÄHENNYSTÄ ON VAADITTAVA

Lopuksi on aina hyvä muistaa, että verotuksessa vähennyksiä on erikseen vaadittava. Kuten yleensäkin myös lisävähennystä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä. Käytännössä onkin hyvä olla tarkkana siitä, milloin oma verotukesi päättyy, koska nykyisin sovelletaan verovelvolliskohtaista verotuksen päättymisajankohtaa.


Keväisin terveisin


1.Accounting

Tutustu 
referensseihimme »

Kokonaisvaltainen osaaminen, asiantuntijuus ja henkilökohtainen palvelu ovat luoneet vankan pohjan yrityksemme menestykselle. Sen vuoksi meillä onkin suuri joukko arvostettuja yrityksiä asiakkainamme. Tutustu asiakkaidemme tarinoihin »