Koronavuoden 2020 loppu lähestyy – voiko verotusta suunnitella?

Sanomattakin on selvää, että vuosi 2020 muistetaan koronapandemian vuotena. Vuosi on ollut yritykselle vähintään kaksijakoinen – osalle yrityksiä ja toimialoja vuosi on ollut katastrofi ja osalle yrityksiä pandemia toi uutta liikevaihtoa tai muutoin liikevaihdon kasvua. Vuoden aikana on opittu hakemaan avustuksia, ymmärretty niiden moninaisuus erilaisine takaisinpalautusvelvoitteineen sekä myös esimerkiksi se, että avustukset ovat veronalaista tuloa.

Tappiotkin voi hyödyntää

Joukolle yrityksiä lähestyvä tilinpäätös ennakoi tappiollista tulosta mahdollisista avustuksista huolimatta. Tällöin verosuunnittelu kohdistuu lähinnä nyt syntyvien tappioiden vähentämisen varmistamiseen tulevina vuosina. Tällöin on hyvä tiedostaa esimerkiksi se, että jos yhtiön osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa tappiovuonna tai sen jälkeen, niin näitä tappioita ei saadakaan verotuksessa vähentää. Tosin tällöinkin on mahdollista perustelluista syistä hakea poikkeuslupaa. Vaikka poikkeuslupa on hakemuksen takana, on sen saaminen yleensä mahdollista, jos yritys- tai omistusjärjestelyjen taustalle eivät ole tappioiden ”ostaminen”.

Tulokset menevät verolle

Osalle yrityksiä ”huolenaiheet” ovat toisenlaiset. Kasvaneet liikevaihdot ovat lisänneet myös tulosta ja samalla verotuksellinen tuloksenjärjestelyvarasto on käytetty ja tulos kokonaisuudessaan näyttää menevän verolle. Suomalaisessa verojärjestelmässä ei ole liialti verotuksellisia tuloksenjärjestelyeriä, joita näissä tilanteissa voisi käyttää. Eri yritysmuodot poikkeavat tältä osin hieman – esimerkiksi toiminimillä, avoimilla yhtiöillä ja kommandiittiyhtiöillä on edellytysten täyttyessä mahdollisuus toimintavaraukseen, jolla voidaan vaikuttaa myös verotettavaan tuloon. Osakeyhtiöillä keinot ovat tässä mielessä vähäisemmät. Tosin aikaisempien vuosien toimet voivat olla avuksi, jos esimerkiksi aikaisemmin on poistoja hyllytetty.

Osinkojen verosuunnittelua

Yrittäjät pohtivat yleensä viimeistään näin loppuvuonna myös osingonnostomahdollisuuksiaan. Jos koronavuodesta huolimatta tulokset mahdollistavat osingonjaon, on se hyvä suunnitellakin. Jos tilikausi päättyy 31.12.2020, on selvää, että siitä osinkoa voi nostaa vasta vuoden 2021 puolella. Yrittäjää verotetaan siitä siten vuoden 2021 verosäännösten mukaan. Osinkoverotukseen ei tältä osin ole muutoksia tulossa, joten säännökset toimivat kuten ennenkin. Oma kokonaisuus on, jos osinkoa pohtii nostaa vielä vuoden 2020 puolella. Tähän vaikuttaa mm. se, että onko jo vuoden 2020 aikana saanut osinkoa. Jos ei, niin mahdollisuuksien mukaan osingonnoston järkevyys kannattaa ottaa keskustelun alle.

Jos taas toimit holdingyhtiörakenteella, nyt on oikea aika joka tapauksessa toimia, jos osingonjakoa ylipäätään pohditaan. Jos ei tehdä mitään, osinko tulee liiketoimintayhtiöstä holdingyhtiöön vasta ensi vuonna, jos tilinpäätös on vuodenvaihteessa. Holdingyhtiöstä osingon jakaminen heti alkuvuonna on mahdollista – jos säännökset muutoin antavat myöden, mutta tuo osinkopohja ei sisällä liiketoimintayhtiön osingonvaikutusta. Tämä taas voidaan mahdollistaa ennakko-osingolla.

Ennakko-osinko voi tuplata osinkomahdollisuudet

Holdingyhtiörakenteella toimittaessa yrittäjä voi hyötyä melkoisesti ennakko-osingosta. Ennakko-osinko on kuitenkin suunniteltava etukäteen eli jos tilinpäätökset osuvat vuodenvaihteeseen, on nyt oikea aika toimia. Ennakko-osinko mahdollistaa varojen kotiuttamisen jo noin vuoden etuajassa myös tytäryhtiönä toimivasta liiketoimintayhtiöstä. Ennakko-osinko tulee toteuttaa määrämuotoisena ja oikein, muutoin sen edut karisevat kiville. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että emoyhtiö edellyttää tietyn suuruista osinkoa tytäryhtiöltä eli esittää osingonjakovaatimuksen. Tämän jälkeen tytäryhtiön yhtiökokous tekee vaatimusta vastaavan ennakollisen osingonjakopäätöksen. Tämä ennakko-osinko kirjataan myös kirjanpitoon ja siten se on tilinpäätöksessä holdingyhtiön tuloa eli lisää tulosta, mutta kun se on verovapaata, niin siitä ei veroja enää holdingyhtiö maksa. Tämä siis lisää tässä mielessä osingonjakovaraa. Mutta se lisää myös holdingyhtiön nettovarallisuutta, kun se näkyy vuodenvaihteen tilinpäätöksessä sen saamisena. Näin edellä mainitusta tulosta voidaan jakaa haluttaessa enemmän ns. verohuojennettua osinkoa eli ”8 %:a nettovarallisuudesta”.

Tutustu 
referensseihimme »

Kokonaisvaltainen osaaminen, asiantuntijuus ja henkilökohtainen palvelu ovat luoneet vankan pohjan yrityksemme menestykselle. Sen vuoksi meillä onkin suuri joukko arvostettuja yrityksiä asiakkainamme. Tutustu asiakkaidemme tarinoihin »