Lisävapaapäivät

Euroopan Unionin tuomioistuin on katsonut, että työntekijältä ei voida evätä unionin lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen johdosta.

Tästä syystä myös Suomessa on vuosilomalakia uudistettu hyvittämällä mahdollisesti puuttumaan jääviä lomapäiviä lisävapaapäivillä. Muutos koskee 1.4.2019 alkaneen lomamääräytymisvuoden aikana kertynyttä vuosilomaa.

Tästä on kyse:
Mikäli työntekijälle ei kerry vuosilomaa vähintään 24 päivää sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, tulee hänelle korvata puuttuvat päivät lisävapaapäivillä siten, että lomaa kertyy 24 päivää.
Mikäli 24 lomapäivää jää täyttymättä muusta kuin sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta syystä, ei lisävapaapäiviin synny oikeutta.

Lisävapaiden antaminen
Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä ja ne tulee työnantajan määräämänä sijoittaa niin, että 24 lomapäivää sijoittuu kesälomakaudelle. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia lisävapaiden antamisesta ja jakamisesta kuten normaaleista vuosilomapäivistä.
Lisävapaapäivät eivät ole työssäolon veroista aikaa kuten vuosilomapäivät, eikä ne kerrytä uutta vuosilomaa. Vuosilomat ja lisävapaapäivät on myös pidettävä erillään kirjanpidossa ja eriteltävä palkkalaskelmalla.

Lisävapailta maksettava korvaus
Lisävapaapäiviltä ei makseta vuosilomapalkkaa, eikä siitä makseta lomarahaa. Lisävapaapäiviltä maksetaan kuitenkin työntekijän säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon palkkaan kiinteästi kuuluvat asemaan tai osaamiseen liittyvät osat, kuten kokemuslisät ja luontoisedut.
Korvaus maksetaan myös työsuhteen päättyessä, mikäli lisävapaapäiviä on työntekijälle kertynyt.

Lisävapaaoikeuden päättyminen
Jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta, lisävapaaoikeutta ei enää synny. Oikeuden päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden, lasketaan oikeus lisävapaapäiviin 24 vuosilomapäivän suhteellisen osuuden perusteella.
Poissaolon yhdenjaksoisuus on laissa määritelty täsmällisesti. Yhdenjaksoisuuden katkaisee sellainen työssäolo, joka oikeuttaa täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Työssäolon tulee sijoittua samalle kalenterikuukaudelle.
Yhdenjaksoisuus ei katkea, mikäli työntekijä työskentelee osasairauspäivärahalla.

Huomioitavia asioita lisävapaapäivien suhteen!

+ Annetaan 24 lomapäivään saakka
+ Pidetään kuten vuosiloma
+ Maksetaan myös työsuhteen päättyessä

– Ei ole työssäolonveroista aikaa
– Ei kerrytä vuosilomaa
– Ei oikeuta lomarahaan


Kysy lisää asiantuntijoiltamme!

1.Accounting

Tutustu 
referensseihimme »

Kokonaisvaltainen osaaminen, asiantuntijuus ja henkilökohtainen palvelu ovat luoneet vankan pohjan yrityksemme menestykselle. Sen vuoksi meillä onkin suuri joukko arvostettuja yrityksiä asiakkainamme. Tutustu asiakkaidemme tarinoihin »