Yrittäjän ja yrityksen tilinpäätös- ja verosuunnittelusta

Haluamme nostaa näin loppuvuonna vielä esille muutamia eri yritysmuotoihin liittyviä tilinpäätös- ja verosuunnitteluun vaikuttavia huomioita. Lopussa on lisäksi hieman laajempi koonti luetteloituna toiminimen, henkilöyhtiöiden (= avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön) sekä osakeyhtiön tilinpäätös- ja verosuunnittelussa huomioon otettavista tekijöistä.

Yrittäjävähennys

Yrittäjävähennys on mahdollista vain toiminimissä ja henkilöyhtiöissä eikä sitä voida tehdä lainkaan osakeyhtiöissä. Yrittäjävähennys pienentää käytännössä suoraan toiminimien ja henkilöyhtiöiden verotettavaa tuloa, kun näiden elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta vähennetään 5 %. 

Matkakustannusten korvaaminen – verovapaat km-korvaukset ja päivärahat

Verovapaiden kilometrikorvausten ja päivärahojen maksaminen on mahdollista vain osakeyhtiöissä ja henkilöyhtiöissä. Toiminimiyrittäjällä ei varsinaisesti ole verovapaita kilometri- eikä päivärahakorvauksia, mutta verolainsäädäntömme mahdollistaa vastaavanlaisen hyödyn kuin mitä verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat yhtiömuodossa toimivalle yrittäjälle mahdollistavat. Toiminimessä voidaan nimittäin tehdä vastaavanlaiset erityiset vähennykset ja lopputulos on sama.

Tällaisten matkakustannusten korvaukset tulee perustua luotettavaan selvitykseen, jolloin sekä liiketoimintaan liittyvien kilometrien että päivärahojen määrät tulee riittävästi dokumentoida.

Toimintavaraus

Toimintavaraus on vapaaehtoinen tilinpäätös- ja verosuunnittelussa käytettävissä oleva verotukseen vaikuttava mahdollisuus. Se voidaan tehdä vain toiminimissä, mutta myös yleensä henkilöyhtiöissä. Toimintavaraus ei siten koske osakeyhtiöitä. 

Jos toiminimi tai henkilöyhtiö on maksanut viimeisen 12 kuukauden aikana ennakonpidätyksen alaisia palkkoja, niin tästä laskettuna 30 % voidaan vähentää yrityksen veronalaisista tuloista. Sillä voi siis olla merkittävä vaikutus lopullisia veroja tarkasteltaessa. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että jos palkkasumma tulevaisuudessa pienenee, niin vastaava osuus tuloutuu verotettavaan tuloon. Toimintavaraus on kuitenkin yksi parhaista tilinpäätös- ja verosuunnittelutyökaluista toiminimillä ja henkilöyhtiöillä.

Koulutusvähennys

Koulutusvähennys on elinkeinotoimintaa harjoittavan työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys. Se saadaan tehdä työntekijän palkasta ja koulutuksesta aiheutuneiden todellisten kulujen lisäksi. Se perustuu työntekijöiden koulutuspäiviin ja keskimääräiseen päiväpalkkaan. Vähennys on 50 % koulutuspäivien keskimääräisistä palkkakustannuksista, ja siihen on oikeus verovuonna enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. 

Vähennysoikeus edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman ja että koulutus sisältyy siihen. Kysymys on siis suunnitelmallisesta kouluttamisesta, joka tapahtuu työnantajan intressissä ja jolla ylläpidetään ja edistetään työntekijän ammatillista osaamista senhetkisen työnantajan palveluksessa. Koska koulutusvähennys on erityinen lisävähennys, voi sillä olla edellytysten täyttyessä merkittäväkin vaikutus yrityksen veroihin. Samalla on muistettava, että edellytysten täyttymisen lisäksi vähennystä on rajoitettu (esim. enimmäismäärä per työntekijä on 3 pv).

Palkkaa vai osinkoa?

Osakeyhtiöissä ehkä yleisin tilinpäätös- ja verosuunnitteluun liittyvä yksittäinen kysymys on se, että nostaako yrittäjä varoja yhtiöstään palkan vai osingon muodossa vai sekä että. Tämä on suunnittelukysymys erityisesti siksi, että nämä käyttäytyvät tilinpäätöksessä ja verotuksessa toisistaan täysin poikkeavalla tavalla. Nimittäin palkalla (sosiaalikuluineen) voidaan vähentää yrityksen verotettavaa tuloa, mutta osingolla ei. Lisäksi kun palkan ja osingon verotus yrittäjän kädessä on erilaista, johtaa tämä erilaisiin optimointeihin.

Jos yrittäjällä on varojen nostotarpeita, niin käytännössä palkan ja osingon optimaalinen määrä johtaa siihen, että molempia nostetaan. Osinkoverotukseen vaikuttaa merkittävästi osakeyhtiön varojen ja velkojen erotus, josta voidaan laskea nettovarallisuus. Nettovarallisuudesta enintään 8 %:n määrä voidaan nostaa ns. verohuojennettuna osinkona. Se johtaa yrittäjän ja yrityksen kokonaisverotuksessa aina vähintään 26 %:n verorasitukseen. Kun tätä verrataan palkan kokonaisverorasitukseen, niin veronalaista palkkaa voidaan nostaa huokeammin jopa 30.000 – 40.000 euron määrään asti (riippuen lähinnä kunnan tuloveroprosentista).

Koontia eri yritysmuotojen tilinpäätös- ja verosuunnittelussa huomioon otettavista kokonaisuuksista:

Toiminimen ja yrittäjän tilinpäätös- ja verosuunnittelu

  • Yrittäjävähennys
  • Toiminimiyrittäjän verotus ansio- ja pääomatulona
  • Toiminimen nettovarallisuus ja sen laskenta
  • Kilometri- ja muut matkakorvaukset toiminimessä
  • Toiminimen vähennyskelpoiset kulut ja niiden rajanveto
  • Toiminimen mahdollisten tappioiden käsittely 
  • Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittojen verotus 

Henkilöyhtiön ja yrittäjän tilinpäätös- ja verosuunnittelu

  • Yrittäjävähennys
    • Henkilöyhtiöyrittäjän verotus ansio- ja pääomatulona
    • Henkilöyhtiön nettovarallisuus ja sen laskenta
    • Kilometri- ja muut matkakorvaukset henkilöyhtiössä
    • Henkilöyhtiön vähennyskelpoiset kulut ja niiden rajanveto
    • Henkilöyhtiön tappioiden käsittely
    • Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittojen verotus 

Osakeyhtiön ja yrittäjän verosuunnittelu

  • Osinkoverotus
    • Osakeyhtiön nettovarallisuus ja sen laskenta
    • Palkkaa vai osinkoa
    • Muut varojen nostomuodot ja niiden kannattavuus
    • Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon liittyvät kysymykset
    • Osakeyhtiön vähennyskelpoiset kulut ja niiden rajanveto
    • Osakaslainan käsittely