Arvoseteleiden uudet arvonlisäverosäännökset

1.1.2019 tuli voimaan uudet säännökset arvoseteleiden arvonlisäverotukseen. Merkittävin muutos on se, että ennen lainmuutosta arvoseteleitä pidettiin verottomina rahoituspalveluina, ja nyt lakimuutoksen jälkeen arvosetelit jaetaan kahteen osaan:

  • yksikäyttöarvoseteleihin ja
  • monikäyttöarvoseteleihin.

Näiden verokohtelu poikkeaa toisistaan. Lisäksi arvoseteleiden jakelusta perittävät palkkiot on nyt siirretty pääsääntöisesti arvonlisäverotuksen piiriin.

Uudet säännökset on sisällytetty arvonlisäverolakiin (18c § ja 18 d §).

Mikä on arvoseteli? 

Arvosetelillä tarkoitetaan välinettä, johon liittyy velvoite hyväksyä se tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeeksi tai vastikkeen osaksi. Tällainen ”väline” voisi olla siis esimerkiksi lahjakortti. Lisäksi arvoseteliin liittyvät myytävät tavarat tai palvelut taikka mahdollisten myyjien henkilöllisyys on mainittu joko välineessä itsessään tai sitä koskevissa asiakirjoissa, kuten sen käyttöehdoissa.

Yksikäyttöarvosetelillä tarkoitetaan arvoseteliä, johon liittyvistä tavaroiden ja palvelujen myynneistä suoritettavan arvonlisäveron määrä sekä tavaroiden ja palvelujen myyntimaa on tiedossa arvosetelin liikkeeseenlaskuhetkellä. Monikäyttöarvosetelillä tarkoitetaan arvoseteliä, joka ei ole yksikäyttöarvoseteli.

Yksikäyttöarvoseteli

Yksikäyttöarvoseteli on arvoseteli, johon liittyvistä tavaroiden tai palvelujen myynneistä suoritettavan veron määrä on siis tiedossa sinä ajankohtana, jolloin arvoseteli lasketaan liikkeeseen. Yksikäyttöarvoseteliksi katsotaan näin ollen myös arvoseteli, johon liittyvien tavaroiden tai palvelujen myyjä ei ole vielä tiedossa arvosetelin liikkeeseenlaskuhetkellä. Arvoseteli voi siis käydä useammassakin paikassa.

Tavaroiden tai palvelujen myyntimaa ja verokanta on kuitenkin oltava tiedossa – se on ehdoton edellytys yksikäyttöarvosetelille. Jos suoritettavan veron määrä ei ole tiedossa arvoseteliä liikkeeseen laskettaessa, kysymys ei ole yksikäyttöarvosetelistä.

Yksikäyttöarvoseteleitä ovat esimerkiksi kirjalahjakortti, jolla voi ostaa vain painettuja kirjoja (verokanta 10 %), ruokalahjakortti, jolla voi ostaa vain elintarvikkeita (verokanta 14 %) ja kotimaan matkalahjakortti, jolla voi ostaa vain henkilökuljetuksen Suomessa (verokanta 10 %).

Yksikäyttöarvoseteli käsitellään ennakkomaksuna

Yksikäyttöarvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myyjän arvosetelin myynnistä saamaa vastiketta pidetään näiden tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatuna vastikkeena tai sen osana. Kysymys on näin ollen ennakkomaksusta eli tavaran tai palvelun myyjän on suoritettava arvonlisäveroa yksikäyttöarvosetelin myynnistä maksetuista vastikkeista jo niiden kertymishetkellä.

Yksikäyttöarvoseteliin liittyvät tavarat tai palvelut on yksilöity ja niiden verokanta on tiedossa, joten vero voidaan ja tulee suorittaa siis jo arvosetelin myynnin perusteella.

Tavaroiden tosiasiallista toimittamista tai palveluiden tosiasiallista suorittamista arvoseteliä vastaan ei pidetä uutena itsenäisenä myyntinä eikä arvonlisäveroa siis suoriteta setelien myynnistä saadun vastikkeen osalta enää uudestaan. Näin ollen myytäessä esimerkiksi vain elintarvikkeiden ostoon liittyvä yksikäyttöarvoseteli, vero suoritetaan maksun kertymishetken mukaan ja sovellettava verokanta on 14 %.

Monikäyttöarvoseteli

Muu arvoseteli kuin yksikäyttöarvoseteli, on siis monikäyttöarvoseteli. Jos arvosetelillä voidaan ostaa esimerkiksi useamman verokannan alaisia tavaroita tai palveluja, arvoseteli on monikäyttöarvoseteli.

Lahjakortti, jota voi käyttää eri verokannan alaisten tavaroiden tai palvelujen ostoon, on monikäyttöarvoseteli. Esimerkiksi matkalahjakortti, jolla voi ostaa henkilö- ja/tai majoituspalveluja sekä kotimaassa että ulkomailla, on monikäyttöarvoseteli.

Monikäyttöarvoseteleitä ovat myös työnantajan työntekijöilleen tarjoamat liikunta- ja kulttuurisetelit, kun niillä voi ostaa eri verokannan alaisia palveluja. Myös työnantajan työntekijöilleen tarjoama lounasseteli voi olla monikäyttöarvoseteli, jos sillä voi ostaa useamman verokannan alaisia tavaroita ja palveluja eli esimerkiksi salaattiannoksen (verokanta 14 %) ja virvoitusjuomapullon (juoman verokanta 14 % ja pantin verokanta 24 %). Lounasseteliä pidetään kuitenkin yksikäyttöarvosetelinä, jos sillä voi ostaa vain yhden verokannan alaisia tavaroita tai palveluja eli esimerkiksi vain lounasruokaa (verokanta 14 %).

Monikäyttöarvosetelin arvonlisäverotus

Monikäyttöarvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynti verotetaan vasta silloin, kun tavarat tosiasiallisesti toimitetaan tai palvelut tosiasiallisesti suoritetaan arvoseteliä vastaan.

Arvonlisäveroa ei siis suoriteta vielä tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista edeltävistä monikäyttöarvosetelin luovutuksista (vrt. yksikäyttöarvoseteli).

Monikäyttöarvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myyntien veronsuoritusvelvollisuus ratkaistaan arvonlisäverolain yleisten säännösten mukaan. Jos loppukäyttäjä ei lunasta monikäyttöarvoseteliä sen voimassaoloaikana, maksetusta vastikkeesta ei ole suoritettava veroa, vaikka arvosetelin myyjä pitää vastikkeen itsellään. Käyttämättä jääneistä monikäyttöarvoseteleistä ei ole suoritettava veroa, koska niiden perusteella maksetut ennakkomaksut eivät aiheuta veron suorittamisvelvollisuutta.

Arvosetelien jakeluun liittyvät palvelut

Sekä yksikäyttö- että monikäyttöarvosetelin jakeluun liittyvän erillisen palvelun myynti on verotuksen piirissä arvonlisäverolain yleisten säännösten mukaisesti. 

Jakeluun liittyvällä palvelulla tarkoitetaan kaikkia arvosetelin liikkeeseenlaskuun, jakeluun, markkinointiin, välitykseen ja muuhun vastaavaan liittyviä palveluja. Merkitystä ei ole sillä, maksetaanko jakelijan palkkio erikseen vai pidättääkö jakelija palkkionsa ostajalta saamastaan summasta sitä tavaroiden tai palvelujen myyjälle tilittäessään. Erillisen palvelun myyntiin sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa.

Jakelijan palkkio ei pienennä tavaroiden tai palvelujen myyjän myynnin veron perustetta, mutta tavaroiden tai palvelujen myyjä saa arvonlisäverolain yleisten säännösten mukaan vähentää jakelijalta ostamansa palvelun hintaan sisältyvän veron.

Tavaroiden tai palvelujen myyjä ei siis saa arvonlisäverotuksessa netottaa myyntihintaa, koska tavaroiden tai palvelujen myynti on jakelijan palvelusta erillinen liiketoimi. Eli vaikka monikäyttöarvosetelin piirissä olevien tavaroiden tai palvelujen myynti verotetaan vasta tavaroiden toimituksen tai palvelujen suorituksen perusteella, monikäyttöarvosetelin jakeluportaassa tapahtuviin luovutuksiin liittyvät palvelut ovat verollisia.

Jokainen erillinen arvoseteliin liittyvä palvelu on verollinen. Monikäyttöarvosetelin jakelija on siten velvollinen maksamaan veroa suorittamistaan erillisistä palveluista kuten esimerkiksi jakelu- tai markkinointipalveluista. Vero suoritetaan, kun palvelu on suoritettu. Jos vastike palvelusta kuitenkin on kertynyt ennen suoritusta, vero vastikkeesta suoritetaan kertymishetken mukaan.

Siirtymävaiheessa tarkkana! 

Arvoseteleitä koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2019. Säännöksiä ei sovelleta arvoseteleihin, jotka on laskettu liikkeelle ennen säännösten voimaantuloa. Näitä palveluja suorittavien toimijoiden on kyettävä erottamaan ennen 1.1.2019 liikkeeseen laskettuihin arvoseteleihin liittyvät palvelut 1.1.2019 tai sen jälkeen liikkeeseen laskettuihin arvoseteleihin liittyvistä palveluista.