1.Accounting – Ajankohtaista
1.Accounting – Ajankohtaista

Verotukseen lukuisia ohjeistuksia

Henkilökuntaedut

Kysymys on lähtökohtaisesti siitä, milloin työnantajan tarjoama henkilökuntaetu työntekijälle on verovapaa ja milloin taas verollinen. Pääsääntönä on, että kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot ovat veronalaisia – osa eduista kuitenkin on säädetty verovapaaksi.  

Lainsäädännössä tietyt kollektiivisesti – siis lähinnä koko henkilökunnalle – annetut edut on katsottu verovapaaksi. Mutta etu voi olla verovapaa, vaikka sitä ei olisi tarjottu jokaiselle työnantajan henkilöstöön kuuluvalle, jos rajaukset edun antamisessa ovat liiketoiminnallisesti perusteltuja, eikä rajausten tarkoituksena voida pitää tietyn henkilön tai henkilöryhmän palkitsemista. Seuraavaksi tarkastellaan tiivistetysti muutamaa henkilökuntaetua.

Liikunta- ja kulttuurisetelit
Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat enintään 400 euron määrään asti verovapaita. Verovapaus edellyttää mm., että kysymys on työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta ja, että etua on tarjottava koko henkilökunnalle ja se saa olla ainoastaan työntekijän käytettävissä.
 
Työntekijän omaehtoisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi harrastaa itse valitsemanaan ajankohtana ja valita harrastuspaikan sekä -tavan useiden eri vaihtoehtojen joukosta. Omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen yhteisöllistä tavanomaista ja kohtuullista virkistys- ja harrastustoimintaa.

Esimerkki:
Työnantaja antaa työntekijöilleen arvoseteleitä (enintään 400 euron arvosta), joita voi käyttää useissa eri liikuntapaikoissa ja useiden eri lajien harrastamiseen. Työntekijä voi harrastaa itse valitsemaansa liikuntamuotoa valitsemanaan ajankohtana ja valitsemassaan paikassa. Kyseessä on omaehtoinen liikunta.

Etu on työnantajan tarjoamaa silloin, kun työnantaja on järjestänyt edun työntekijän käyttöön, toisin sanoen tehnyt palveluntarjoajan kanssa sopimuksen tietyn maksuvälineen käyttämisestä tai vaihtoehtoisesti maksaa edusta aiheutuneet kustannukset suoraan toiminnan tarjoajalle tai välittäjälle.

Laissa ei ole asetettu rajoja sille, kuinka enimmäismääräinen 400 euron vuotuinen määrä jakautuu liikunta- ja kulttuuripalvelujen kesken. 

Lahjat
Työnantaja voi muistaa työntekijöitään työntekijän tai työnantajan merkkipäivänä erilaisilla lahjoilla. Myös muut lahjat ovat tietyin edellytyksin verovapaita.
 
Merkkipäivälahjoja voidaan antaa monesta syystä. Esimerkiksi 40-, 50-, 60- ja 70-vuotissyntymäpäivät, mutta ei esimerkiksi 65-vuotispäivänä annettua lahjaa ole oikeuskäytännössä hyväksytty verovapaaksi. Myös hääpäivä, pitkäaikaiseen palvelukseen perustuva merkkipäivä (10 vuotta tai enemmän) ja eläkkeelle siirtyminen voivat olla tällaisia lahjoja. Työntekijän merkkipäivän johdosta annetun lahjan kohtuullinen arvo on enintään työntekijän 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä. 
 
Muista työnantajan antamista lahjoista verovapaita ovat vain ns. vähäiset muut lahjat, jos ne annetaan kollektiivisesti koko henkilökunnalle. Vähäisen lahjan arvo voi olla enintään 100 euroa.

Jos työnantaja antaa työntekijöille muutamia vähäisiä lahjoja vuodessa, näiden yhteenlaskettu arvo voi olla korkeintaan 100 euroa. Tämä koskee myös esimerkiksi joululahjaa. Lahja voi olla työnantajan valitsema esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti. Työntekijä voi myös valita lahjan työnantajan määrittelemistä vaihtoehdoista.
Rahana tai rahaan verrattavana suorituksena annetut lahjat ovat kuitenkin aina työntekijän palkkaa.
 
Erikoislääkäripalvelut
Myös sairausvakuutuslain mukaisen korvattavuuden ulkopuolella olevat, työnantajan järjestämät muut terveydenhuoltopalvelut voivat olla verovapaita. Esimerkiksi työnantajan järjestämiä erikoislääkäripalveluja voidaan pitää tavanomaisina. Verovapaita ovat myös työnantajan maksamat erikoislääkäreiden määräämät lääkkeet, hoidot ja jatkotutkimukset.
 
Hammashoito
Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista. Edun verovapauteen ei vaikuta se, saako työnantaja hammashoidosta Kansaneläkelaitoksen korvausta vai ei.
 
Silmälasit
Silmälasikustannuksia voidaan pitää terveydenhuoltoon kuuluvina vain, jos kyse on lääkärin tai optikon määräämistä työhön liittyvistä erikoislaseista (esimerkiksi näyttöpäätelasit) välttämättömine sankakustannuksineen. Näihin kuluihin sisältyvät myös optikon tai silmälääkärin kulut. Työntekijälle syntyy veronalaista etua, jos työnantaja korvaa työntekijälle tavallisten silmälasien hankkimisen.

Työnantajan kustantama koulutus
Tuloverolaissamme on nykyisin nimenomaisesti säädetty, että työntekijälle ei synny veronalaista tuloa työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Tällaiseen koulutukseen liittyvät matkakustannusten korvaukset ovat myös verovapaita Verohallinnon vuosittaisten ohjeiden mukaisesti.

On hyvä huomata, että edellä mainitun kriteerin täyttyessä myös tutkintoon johtava koulutus on verovapaata. Tällaisen koulutuksen osalta ei kuitenkaan matkakustannusten korvauksia voi maksaa työntekijälle verovapaasti.

Lähtökohtaisesti koulutuksen katsotaan tapahtuvan työnantajan intressissä aina, kun työnantaja päättäisi kustantaa työntekijälle koulutusta, joka olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa.

Koulutus tapahtuu lähtökohtaisesti työnantajan intressissä, kun työnantaja päättää kustantaa työntekijälle koulutusta. Koulutus tapahtuu työnantajan intressissä, jos se on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa. Esimerkiksi ajokortin kustantaminen voi olla verovapaata koulutusta, jos autolla ajaminen tosiasiallisesti kuuluu työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin.

Koulutuskustannusten verovapauden kannalta ei ole merkitystä, kenen aloitteesta koulutus käynnistyy. Koulutus voi siten alkaa myös työntekijän omasta aloitteesta. Myöskään työntekijän aikaisemmalla koulutuksella tai työkokemuksella ei ole merkitystä kun arvioidaan työnantajan intressiä. Keskeistä on, että koulutus tukee työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä. Työnantajan ei tarvitse tarjota koulutusta kaikille työntekijöille, jotta siihen voitaisiin soveltaa verovapaussäännöstä.  Verovapaussäännöstöä ei kuitenkaan sovelleta, jos koulutus kohdistuu työntekijän tuleviin työtehtäviin toisen, konsernin ulkopuolisen, työnantajan palveluksessa.

Koulutuskustannusten verovapaus edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että työnantaja maksaa koulutuksen suoraan koulutuksen järjestäjälle. Työnantaja voi kuitenkin verovapaasti korvata työntekijän itse maksaman työnantajan intressissä olleen koulutuksen laskua ja maksutositteita vastaan. Tositteet on tällöin liitettävä työnantajan kirjanpitoon ja koulutuksen tapahtumisesta työnantajan intressissä on voitava tarvittaessa esittää selvitys. 

Edustusmenoista

Verohallinto on pieneltä osin päivittänyt myös ohjettaan edustusmenoista tuloverotuksessa. Päivitys liittyy alkoholilahjojen tulkinnan muokkaantumiseen. Alkoholilahjojen on katsottu verotuskäytännössä liittyvän lähtökohtaisesti aina edustamiseen, mutta nyt alkoholituotetta voidaan poikkeuksellisesti pitää luonteeltaan mainoslahjana, jos kyseessä on yrityksen omien tuotteiden jakaminen mainostarkoituksessa tilanteessa, jossa yleiset mainoslahjaksi katsomisen edellytykset täyttyvät.

Siirry takaisin

 

Tutustu
referensseihimme »

Kokonaisvaltainen osaaminen, asiantuntijuus ja henkilökohtainen palvelu ovat luoneet vankan pohjan yrityksemme menestykselle. Sen vuoksi meillä onkin suuri joukko arvostettuja yrityksiä asiakkainamme. Tutustu asiakkaidemme tarinoihin »