1.Accounting – Ajankohtaista
1.Accounting – Ajankohtaista

Palkkaa vai alihankintaa

Palkkaa vai alihankintaa

Aina aika ajoin edelleen nousee tärkeä kysymys esille eli katsotaanko alihankintatyö palkaksi vaiko niin sanotuksi työkorvaukseksi. Asia sai täyskäännöksen jota kuinkin kolme vuotta sitten, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) suorastaan ojensi Verohallinnon vanhanaikaista toimintatapaa. Nykyisin lähtökohtana voidaan pitää tiettyjen edellytysten täyttyessä, että palkaksi tulkinta ei ole ensisijaista.

Verohallinnon linjaukset ja merkittävät oikeuden päätökset

Viime aikaisesta kehityksestä huolimatta Verohallinto on päivittänyt ohjettaan useaan otteeseen. Viimeksi vuoden 2019 alussa (ohje 4.1.2019). Tässä yhteydessä tarkastellaan asian tilaa tämän päivän lähtökohdista eli missä mennään ja miten tähän on tultu.

Ennen KHO:n päätöstä (31.3.2016, vuosikirja 2016:35) lähtökohtana oli palkkatulkinta ja työkorvaukseksi asia katsottiin paremminkin vain poikkeustapauksissa ja erittäin tiukkojen edellytysten täyttyessä. Päätös muutti kuitenkin kerralla perusmoodin. Päätöksen lyhennelmässä todettiin seuraavasti:

A hoiti B Oy:n talouspäällikön tehtäviä yhtiön työntekijänä vuosina 2007 ja 2008. A irtisanottiin vuonna 2008 ja B Oy:n emoyhtiö määräsi tehtävän ulkoistettavaksi. B Oy kilpailutti palvelun ja hyväksyi A Ky:n, jonka ainoa työntekijä ja vastuunalainen yhtiömies A oli, tekemän tarjouksen. A Ky ryhtyi hoitamaan B Oy:n palkanlaskennan ja kirjanpidon tekniset suoritteet sekä viranomaisilmoitukset ja yhtiön tulosraportit.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että B Oy:n A Ky:lle maksamia korvauksia ei ollut pidettävä ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentissa tarkoitettuna A:lle maksettuna palkkana. Tapauksen olosuhteet eivät osoittaneet A:n työsuhteen keinotekoista muuttamista toimeksiantosuhteeksi. Tällä aiemmalla työsuhteella ei siten ollut merkitystä asiassa.

Verohallinto joutuikin muuttamaan heti ohjettaan, joka julkaistiin vain muutama päivä em. KHO:n päätöksen tultua julkisuuteen (4.4.2016). KHO:n päätös muutti siis kerralla asian tulkinnan, mutta Verohallinto pyristeli edelleen omaa ohjettaankin vastaan. Verohallinto voittikin samana syksynä toisenlaisessa tapauksessa KHO:ssa (25.10.2016, vuosikirja 2016:154). Tämä päätös linjaa edelleen yhden tärkeän asian, nimittäin toisen tahon luvalla ei voi toimia itsenäisenä toimijana ja tällainen tulkitaan palkkatyöksi. Päätöslyhennelmä on seuraava:

A Oy harjoitti kiinteistönvälitystoimintaa A Oy:n ja alalla franchising-yrittäjänä toimineen C Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti siten, että välityssopimukset tehtiin C Oy:n nimiin ja välityspalkkiot ja asiakasvarat ohjattiin C Oy:n tilille. C Oy maksoi A Oy:lle palkkion, josta C Oy vähensi franchising-maksun ja oman osuutensa. A Oy:tä ei ollut rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetuksi välitysliikkeeksi, eikä sillä ollut sanotun lain 5 §:ssä tarkoitettua vastaavaa hoitajaa. Sen sijaan C Oy:llä oli kyseinen vastaava hoitaja ja se oli rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeeksi.

Kun otettiin huomioon yhteistyösopimuksen sisältö sekä se seikka, ettei A Oy voinut oikeudellisesti harjoittaa luvanvaraista kiinteistönvälitystoimintaa itsenäisesti omaan lukuunsa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että C Oy:n A Oy:lle maksamaa korvausta ei ollut pidettävä ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna työkorvauksena vaan A Oy:n osakkaalle B:lle maksettuna ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna palkkana.

Vaikka yllä oleva päätös oli verovelvolliselle häviö, Verohallinto ei kiristänyt enää linjauksiaan aikaisemmasta, vaan uusi suunta oli löytymässä. Vuoden 2016 jälkeen Verohallinto onkin lähes vuosittain hieman muokannut ohjettaan ja myös Verotuskäytäntö on silminnähden laventunut. Ohjeeseen otettiinkin ajatus lieventyneestä linjauksesta jo muutama vuosi sitten näin ”sovellettaessa yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voidaan nykyisen verotuskäytännön ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön mukaisesti yhä useammin pitää työkorvauksina”. Ja jo pitkään ohjeissa todettu ajatus alkoi pikkuhiljaa näkyä käytännössä. Käytännössä Verohallinto oli myöntämässä yhteiskunnan muuttuneen, kun se oli kirjoittanut ohjeeseen asian näin: ”Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat jatkuvasti työn tekemisen ja yrittäjänä toimimisen muotoihin. Yritykset ulkoistavat ydintoimintaansa kuulumattomia tai erityistä osaamista vaativia tehtäviä niihin erikoistuneille pienyrityksille. Yleisenä kehityssuuntana on työnteon ja yrittämisen mallien ja tapojen jatkuva monipuolistuminen. Nykyään yhä useammin aikaisemmin yleisesti palkkatyönä tehtyä työtä tehdään ja voidaan tehdä yrittäjänä.”

Mikä on tilanne tänään?

Nykyisin kun edellytykset täyttyvät, voidaan alihankintana toteutettu työ katsoa työkorvaukseksi, joka tarkoittaa siis sitä, että toimeksisaaja voi laskuttaa toimeksiantajaa ilman, että toimeksiantajalla on ennakonpidätysvelvollisuus.

Nämä edellytykset voidaan jakaa kahteen osaan eli muodollisiin ja tosiasiallisiin tunnuspiirteisiin. Asiaa ratkaistaessa sovelletaan niin sanottua kokonaisarviointia, eikä yksittäiselle tunnuspiirteelle annetta liiallista huomiota. Muodolliset on suhteellisen helppo todeta. Tällaisia ovat lähinnä

  • toiminimellä tai yhtiömuodossa toimiminen
  • pakollisten sosiaalivakuutusten ottaminen
  • ennakkoperintärekisteriin kuuluminen
  • muihin rekistereihin kuuluminen
  • lakisääteisten ilmoitusten tekeminen
  • toimilupa

Muutama huomio näistä on paikallaan. Paitsi, että toimitaan yrityksenä ja kuulutaan esimerkiksi tarvittaviin rekistereihin – kuten kaupparekisteri, ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteri – niin myös erilaiset velvoitteet kuten eläkevakuutukset jne. tulee olla itsenäisesti hoidettuna. Lisäksi erityistä merkitystä annetaan sille, että jos toiminta on luvan- tms. varaista, se tulee olla omissa nimissä – kuten edellä referoitu KHO:n päätös osoitti.

 Tosiasialliset tunnuspiirteet ovat hieman tulkinnallisempia. Niitä ovat  työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen sisältö

  • työn suorittamisen henkilökohtaisuus tai itsenäisyys
  • työskentely toisen tai omaan lukuun
  • työn johto- ja valvontaoikeus
  • työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit
  • työskentelyn ajankohta
  • työskentelypaikka
  • vastikkeen määräytyminen
  • työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen
  • vastuut, takuut ja vakuutukset
  • irtisanomisen ehdot
  • toimeksiantojen rajoittaminen, kilpailukielto ja salassapito.

Sopimuksen sisällöllä on aivan erityinen merkitys. Siihen kannattaa suhtautua vakavasti. Lisäksi on hyvä nostaa esille se, että sopimuksen sisällössä ei saisi olla mitään työsuhteeseen viittaavaa, jos tavoitteena on toimeksiantosuhde työsuhteen sijaan. Sopimus ei saisi siis tällöin sisältää mitään sellaisia seikkoja, jotka ovat tyypillisiä työsuhteelle – kuten ylityö- tms. korvaus, sairausajan, loma-ajan palkka, luontoisedut jne. Em. huolimatta palkkio voidaan sopia joustavasti ja jopa kiinteäksikin kuukausittain suoritettavaksi. Lisäksi esimerkiksi irtisanomisajasta voidaan – tai pitäisikö peräti sanoa, että on syytä – sopia. Tuossakaan klausuulissa ei luonnollisestikaan voida lähteä esimerkiksi työsopimus- tai työehtosopimustyyppisistä mallinnuksista, vaan toimeksiantosuhde on voitava sanoa irti ilman mitään erityisestä syytä.

KHO:n päätöksissä on mahdollistettu mm. se, että työskentely tapahtuu toimeksiantajan tiloissa ja jopa toimeksiantajan välineillä jne. Tämänkin suhteen on kuitenkin oltavat tarkkana. Verohallinnon ohje ottaa edelleen tiukan kannan esimerkiksi siihen, että kallisarvoiset työvälineet kuten ajoneuvot tms. tulisi olla toimeksisaajan omia tai että toimeksisaaja on ne vuokrannut. Verohallinnolle näyttää kelpaavan esimerkiksi sellainen järjestely, jossa toimeksisaaja maksaa toimeksiantajalle tällaisten työvälineiden käytöstä vuokraa.

Vaikka linja näyttää olevan suhteellisen selkeä, asiaan on syytä suhtautua suurella huolellisuudella ja tarvittaessa varmistaa järjestely asiantuntijan kanssa. Jälkikäteen palkkasuhteeksi tulkittu järjestely käy kalliiksi sekä toimeksiantajalle että toimeksisaajalle. Näihin liittyy itse velvollisuuksien täyttämisen lisäksi myös veronkorotukset ja muut ikävät selkkaukset.

Siirry takaisin

 

Tutustu
referensseihimme »

Kokonaisvaltainen osaaminen, asiantuntijuus ja henkilökohtainen palvelu ovat luoneet vankan pohjan yrityksemme menestykselle. Sen vuoksi meillä onkin suuri joukko arvostettuja yrityksiä asiakkainamme. Tutustu asiakkaidemme tarinoihin »