1.Accounting – Ajankohtaista
1.Accounting – Ajankohtaista

Yksilöllinen verotuksen päättymisajankohta muuttaa monta asiaa

1.5.2018 voimaan astunut uusi verotuksen päättymissäännöstö muuttaa merkittävällä tavalla monen yrityksen verotusmenettelyä. Uudistus reaaliaikaistaa tuloverotusta ja se onkin jatkoa 1.11.2017 voimaan tulleelle ennakkoverojen korottoman täydentämisajan tiukentamiselle.

Puheena olevalla muutoksella on monia olennaisia käytännön vaikutuksia. Tämä johtuu osin mm. siitä, että aikaisemmin verotuksen päättyminen on ollut vasta 10 kuukauden päässä tilikauden päättymisestä. Jatkossa verotuksen päättyminen voi olla kovin nopeastikin tilikauden päätyttyä. Toki on syytä muistaa, että veroilmoituksen jättöaika on jatkossakin ainakin toistaiseksi esimerkiksi osakeyhtiöillä viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Joka tapauksessa tammikuussa 2018 päättyneen tilikauden verotus voi päättyä jo esimerkiksi kesällä 2018.

Verotuspäätös entistäkin tärkeämmäksi

Verovelvollisen verotus päättyy verotuspäätökseen merkittynä päivänä ja tämä päivämäärä voi olla eri verovelvollisilla eri. Jos verovelvollinen täydentää tai korjaa verotustietoja ennen verotuksen päättymistä, verotus päättyy uuteen verotuspäätökseen merkittynä päivänä.

Verohallinto voi verotuksen päättymispäivän estämättä jatkaa verovelvollisen verotusta, jos valvontatoimi on keskeneräinen. Verohallinnon on lähetettävä verovelvolliselle ilmoitus verotuksen jatkamisesta ennen verotuksen päättymistä. Verotus päättyy tällöin uuteen verotuspäätökseen merkittynä päivänä.

Yhteisön (kuten osakeyhtiön) verotus päättyy kuitenkin viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua verovuoden eli käytännössä tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Muun verovelvollisen kuin yhteisön (ja yhteisetuuden) verotus päättyy viimeistään verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden lokakuun lopussa. Viimeksi mainittu koskee siis lähinnä muita kuin yhteisöjä eli esimerkiksi toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiötä.

Käytännön vaikutukset

Kun verotus päättyy aikaisemmin, myös kaikki siihen sidotut velvollisuuden ja muut vaikutukset yleensä aikaistuvat. Näin ollen esimerkiksi jäännösveron eräpäivä, mutta myös veronpalautuksen maksupäivät useimmiten aikaistuvat. Toki myös myöhemmäksi siirtyminen on mahdollinen, mutta jäänee harvinaiseksi.

Jäännösveron eräpäivä ja veronpalautuksen maksupäivä riippuvat siis verotuksen päättymispäivästä, ja ne ajoittuvat verotuksen päättymiskuukautta toisena seuraavan kuukauden alkuun. Verotuspäätöksestä näkee tarkemmin eräpäivät. Toki ne voi tarkistaa myös Verohallinnon sähköisessä ns. OmaVero-palvelussa.

Olennaisempi muutos ollee kuitenkin se, että myös lukuisat vähennykset on sidottu verotuksen päättymiseen. Jos jotain asiaa ei ole saatu Verohallinnon kanssa hoidettua esimerkiksi tiukentuneessa aikataulussa, joudutaan asiaa vaatimaan oikaisumenettelyssä, joka on useasti aiheuttaa verovelvolliselle lisäkustannuksia. Toisaalta tiukentuneet säännökset tarkoittavat myös sitä, että jos jotain vaadittavaa asiaa ei ole vaadittu verotuksen päättymiseen mennessä, se on tämän jälkeen yleensä myöhäistä. Esimerkiksi poistojen vaatiminen kuuluu tähän sarjaan.

Lisäksi on selvää, että käytännössä kiristyvä aikataulu tuo yrityksen taloushallinnon hoitoon uusia tarkkuutta vaativia nyansseja ja aikarajasäännöksiä.

Voimaantulosta

Uutta 1.5.2018 voimaan tullutta säännöstöä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2018 toimitettavaan verotukseen. Jos esimerkiksi osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.1.2018, siihen sovelletaan uusia säännöksiä.

Vuoden 2017 verotus päättyy vielä aikaisempaan tapaan eli esimerkiksi osakeyhtiöillä 10 kuukauden kuluttua verovuoden päättymisestä. Näin ollen esimerkiksi 31.12.2017 päättyneen tilikauden osalta verotus päättyy edelleen lokakuun 2018 loppuun mennessä.

Veronkorotuksen uudet säännökset

Ankara ja verottajan usein käyttämä veronkorotussäännös muuttui 1.5.2018 lukien. Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Verovuodelta 2017 ja sitä aikaisemmilta verovuosilta toimitettavassa verotuksessa ja sitä koskevassa muutoksenhaussa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Mistä on kysymys?

Vanha veronkorotussäännöstö tunsi periaatteessa seuraavat sanktiot:

  • vähäinen virhe, veronkorotus enintään 150 euroa
  • olennainen virhe, veronkorotus enintään 800 euroa
  • törkeä huolimattomuus, veron korotus enintään 30 % lisätystä tulosta.

 Viimeksi mainituista Verohallinto sovelsi kovin tyypillisesti viimeistä kohtaa ja tämä taas on tarkoittanut periaatteessa 150 % korotusta, kun verokanta osakeyhtiöllä on 20 % ja veronkorotus on 30 % lisätystä tulosta.

Uusi veronkorotussäännöstö lähtee siitä, että jos veroilmoitus, muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta, siitä seuraa lähtökohtaisesti 2 – 10 %:n veronkorotus. Samalla em. vanhan säännöstön mukainen luokittelu poistuu.

Veronkorotus on ns. perustapauksessa 2 % lisätyn tulon määrästä. Se on kuitenkin 3 – 10 % lisätyn tulon määrästä, jos laiminlyönnit ovat toistuvia tai verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista.

Siirry takaisin

 

Tutustu
referensseihimme »

Kokonaisvaltainen osaaminen, asiantuntijuus ja henkilökohtainen palvelu ovat luoneet vankan pohjan yrityksemme menestykselle. Sen vuoksi meillä onkin suuri joukko arvostettuja yrityksiä asiakkainamme. Tutustu asiakkaidemme tarinoihin »