1.Accounting – Ajankohtaista
1.Accounting – Ajankohtaista

Mikä on järkevin tapa nostaa varoja yrityksestä?

Monet yrittäjät pohtivat osingonjaon optimaalista määrä. Useimmat yrittäjät tuntevat verohuojennetun osingon eli ns. 8 %:n säännön. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi tilinpäätöksestä 31.12.2017 selvitetty varojen ja velkojen erotuksena tietyin säännöin laskettava nettovarallisuus on 100.000 euroa, niin tästä laskettuna 8 % on 8.000 euroa ja tämä verotetaan yrittäjän kädessä 25 %:sti pääomatulona. Näin ollen veronalaista tuosta on 2.000 euroa, josta pääomatulovero 30 % (tai 34 %).

Yrittäjän rahan tarve ratkaisee

Yrittäjän rahantarve ylittää usein em. rajan ja pohdinnassa onkin, nostaako ylittävän osan osinkona vai palkkana. Asiaan vaikuttavat monet tekijät. Verosuunnittelun lähtökohtana on tällöin yrittäjän rahan tarve eli paljonko tarvitaan oman ja perheen elämiseen varoja (nettona). Nyrkkisääntö on, että jos rahantarve on maltillinen, edullisimpaan lopputulokseen päästään palkalla. Tämä johtuu siitä, että palkka ja osinko käyttäytyvät verotuksessa täysin eri tavoin. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoista ja yrittäjälle 100 %:sti veronalaista. Tähän sovelletaan siis täydellistä yhdenkertaista verotusta. Sen sijaan osinko ei ole yhtiölle vähennyskelpoista, mutta se verotetaan aina osittain yrittäjän kädessä. Kysymys on siis osittain kahdenkertaisesta verotuksesta. Tämä jo pelkästään johtaa verosuunnittelun tarpeeseen.

Kun varojen nostotarve kasvaa, tulee usein ratkaistavaksi nostaako verohuojennetun osingon ylittävä osa palkkana vai osinkona. Tällöin osinko verotetaan yrittäjälle 75 %:sti ansiotulona. Edullisimman vaihtoehdon valinta riippuu tällöinkin monesta tekijästä.

Varojen noston edullisuusjärjestys

Kun pidättäydytään osingon ja palkan nostamisen edullisuuspohdinnassa, voidaan suuntaa antavana verojen nostojärjestyksenä pitää seuraavaa

  1. Maltillinen palkka niin pitkälle, että lopullinen veroprosentti jää alle 26 %:n. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä kunnan tuloveroprosentista riippuen noin 40.000 euron verotettavaa tuloa.
  2. Verohuojennettu osinko, jolloin kokonaisveroprosentti on yhtiö ja yrittäjä yhteenlaskettuna 26 %.
  3. Jos varojen nostotarve on em. korkeampi, ylittävältä osalta tulee varojen nostomuoto selvittää tapauskohtaisesti. Usein tämä tarkoittaa kaikkien kolmen muodon yhdistelmää eli palkkaa, verohuojennettua ja ansiotulo-osinkoa.

Oman mausteensa em. nostojärjestykseen tuo ansiotulojen progressiivinen verotus, ja jos rahan tarpeen tyydytetään aluksi palkalla, ja vasta sen jälkeen aloitetaan verosuunnittelu, ollaan tilanteessa, jossa jo nostettu palkka nostaa osaltaan progressiota eikä päästä edullisimpaan mahdolliseen lopputulokseen. Tästä syystä verosuunnittelu on kokonaisuus, jota ei tulisi tehdä vain kerran vuodessa tai muutoin lyhyellä aikavälillä.

Verosuunnittelua tarvitaan pitkin vuotta

Vaikka usein viimeistään kesällä tehdään edellistä vuotta koskevat osinkopäätökset, olisi verotusta monesta syystä syytä pohtia pitkin vuotta. Vain näin kyetään optimaalisimpiin tuloksiin. Jos yrityksen verosuunnittelu jätetään lähelle tilinpäätöstä tai jopa sen jälkeiselle ajalle, tällöin ei ole enää paljoa tehtävissä. Sen sijaan, jos suunnittelua harjoitetaan pitkin vuotta, on tilanne toinen. Kun tähän samaan kokonaisuuteen liitetään myös yrittäjän oma verotus, päästään parhaaseen lopputulokseen.

Yrittäjä, palvelemme sinua monipuolisesti myös verosuunnitteluasioissa.

 

Siirry takaisin

 

Tutustu
referensseihimme »

Kokonaisvaltainen osaaminen, asiantuntijuus ja henkilökohtainen palvelu ovat luoneet vankan pohjan yrityksemme menestykselle. Sen vuoksi meillä onkin suuri joukko arvostettuja yrityksiä asiakkainamme. Tutustu asiakkaidemme tarinoihin »